Pajunkissanpentuja.

Keväällä valmistui ristipistotyö, jonka aihe on yhtä aikaa maailma söpöin ja todella absurdi. Tämä on ilmeisesti peräisin jostain kirjan kuvituksesta, josta joku on tehnyt hienon ristipistomallin. 

Pohjakankaana on luonnonväreillä käsin värjätty aidakangas, jota tilasin Kirjokas -askartelukaupasta.  Vitivalkoiset kissat erottuvat paremmin, kun pohjakangas ei ole valkoinen. Työ meni lahjaksi ja sai myös kehykset ympärilleen.

 

Lahjaksi meni viime jouluna myös virkattu Haisuli. Lankana oli tummanruskea akryylilanka ja musta karvalanka. Muistaakseni aattoaamuna vielä virkattiin talkoilla käsiä ja jalkoja. 

  

 Tässä vielä kaksi haisulia:

-Aune

Sienisatoa.

Pienenä mentiin aina naapuriin pelaamaan Super Mariota, kun kotona ei sellaisia nintendoja ollut. Kummilapsi tykkää samaisesta pelistä, ja virkkasin hänelle tuliaisiksi sienet. Niistä tuli aika hauskat ja ne pääsivät heti samantien leikkeihin! 

-Aune

Lahjoja ja tilkkutöitä.

Kevät on kulunut niin puuhakkaasti, ettei ole ehtinyt tänne blogiinkaan mitään kirjoittaa. Yhden tanssipuvun ompelin kevätnäytökseen, mutta siitä ei ole vielä kuvia. Tähän laitan muutaman aiemmin keväällä valmistuneen jutun. 

Viimalle tein sinisävyisistä tilkuista alustan suojaamaan uutta sohvaa. Tosin Viima ei aina ihan osu tuohon alustalle. Tässä kuitenkin karvainen poseeraus: 

Edellinen Viiman alusta olikin jo kulunut aivan puhki. Tilkkutäkki oli saman kokoinen kuin tuo uusi, koira vain on jotenkin pienempi tässä neljän vuoden takaisessa kuvassa:







Nyt pitäydyin ihan vain neliöissä.

Tikkauksessa käytinkin nyt vähän erikoisempaa pistoa, olisikohan tuo nimeltään vaikka tähkäpisto. Amerikkalainen tilkkutyökulttuuri on niin moninaista, että netistäkin löytyy vaikka minkälaisia hauskoja pistoja ohjeineen.

Pieniä lahjoja olen tehnyt muutamia kevään aikana. Kevättalvesta tutu lapsen 6-vuotissynttärilahjaksi syntyi Frozen-henkinen panta. Virkkasin kahta eri sinistä mohairlankaa valmiin ohuen muovipannan ympärille ja lisäsin isoja helmiä. 

Sinisiä sävyjä tuli myös yhdelle vähän vanhemmalle synttärisankarille. Seiskaveljeksen isoveljestä tein pikapikaa sukat. 

Tanssipuvuista siis uutta postausta myöhemmin! 

-Aune

Lisää joulukasseja ja virkatut lasinaluset.

Lisää lahjakasseja on taas valmistunut. Erilaisista pellavaliinoista ja pyyhkeistä on tullut vaaleasävyisiä kasseja. Kuvassa keskellä olevaan kassiin käytin niin hienoa reikäkirjailtua pellavaliinaa, että en meinannut raaskia leikata sitä paloiksi. Koristelua piti vähän hillitä, kun itse kangas oli jo niin koristeellinen. Pieni paidannappi helmiäisvalkoisilla ja kultaisilla siemenhelmillä ympäröitynä oli sopiva koriste. 

Värikkäämpiä kasseja on mennyt retrokahvila Tubaan myyntiin. Jos Joulupuotiin piti olla hillityt värisävyt, niin Tubaan sitten tein mahdollisimman värikästä! 

Mahtavia retrojoululiinoja onkin löytynyt värikkäisiin kasseihin materiaaleiksi. 

Yksi retrojoululiina on ollut jemmassa useamman vuoden odottamassa käyttöä. Liinana sitä ei ole tullut käytettyä, sillä se on aika levoton sekä värien että hieman psykedeelisten kuvioiden suhteen. Esimerkkinä nämä kirkuvan vihreät joululintuset, joiden selässä palaa kynttilä. 

Astetta psykedeelisempiä ovat samaista joululiinaa koristavat kuuset/tontut/mitkälie sekä havujen ympäröimät joulukynttilät, jotka kyllä voisivat olla myös yksisilmäisiä ja monilonkeroisia meri- tai avaruushirviöitä. Tai ehkä Sauron on ollut joulumielellä, ja laittanut Barad-dûrin juhlakuosiin?

Pikkujouluihin virkkasin lahjaksi neljä pipari-lasinalusta, kun ruskeaa villalankaa sattui löytymään.

Ohje on omasta päästä. Yritin tehdä myös sydämen, mutta se olikin vaikeampaa. Tuli niin kulmikas ja epäsymmetrinen sydän, että luovutin. Joskus paremmalla ajalla  - ja ehkä vaikka ohjeen kanssa - kokeilen uudestaan sydämen virkkausta.

-Aune

Pannumyssy pressopannulle

Emme juo itse kahvia, ja koska meillä on myös keittiössä aika vähän pöytätilaa, halusin jokin aika sitten eroon kahvinkeittimestä. Ostin tilalle pressopannun, jolla voi keittää vieraille kahvit.



Pressopannulla tulee kuulemma oikein hyvää kahvia, näin ovat vieraat sanoneet. Itse en pysty arvioimaan, kun se on minusta kuitenkin pahaa...

Kahvina muuten käytän Kaffecentralenin Lauttasaaressa paahdettua Piriste-nimistä kahvia, jota saa Oulusta Kofeiinikomppaniasta. Se jauhetaan ostaessa, ja otan sen pannujauhatuksella, koska se toimii parhaiten tässä pressopannussa. Aikamoista kahvihifistelyä siihen nähden, etten pidä kahvista :)





Uusi juttu tässä koko hommassa on pannumyssy, jonka virkkasin mittojen mukaan juuri tälle pressopannulle sopivaksi. Myssyn teossa täytyy vähän kikkailla, kun tarvitaan reikä kannen tapille ja aukko kaatokahvalle. Kaatonokalle en jättänyt aukkoa, joten myssy pitää aina ottaa pois pannun päältä kun kaataa kahvia.

Kiinnitykseksi ompelin kivat käsin tehdyt keraamiset napit, jotka olen saanut joskus lahjaksi. Nyt niille löytyi sopiva paikka. On muuten mukavaa, kun pitkään säilytellyt napit (tai jokin muu tarvike, kangas tms.), joista tykkää tosi paljon, löytävät juuri sopivan kohteen. Yksivärisessä virkatussa pinnassa nämä pääsevät hyvin oikeuksiinsa, eikä muita koristeita tarvita lainkaan.




Kuvassa muuten näkyy myös pakastimesta otettua sateenkaarikakkua. Leivoin kuusikerroksista sateenkaarikakkua menneen kesän Helsinki Priden piknikille - ja kakku saikin piknikillä ansaitsemaansa huomiota.







-Aune

Lumihiutaleita!

Syksy on ollut aika hiljaista blogikirjoittelun suhteen, mutta aika vähän on oikeastaan käsitöitäkään ehtinyt tehdä. Jotain pientä kuitenkin. Minulla oli lainassa Caitlin Sainion kirja 100 virkattua lumihiutaletta, ja vaikka en ihan sataa virkannut, niin aika monta kuitenkin. 

Lumihiutaleet päätyivät tärkättyinä kuuseen. 

Samalla sain pikkuisen vähennettyä lankavarastoja, kun käytin loppuun laatikossa olleen vajaan kerän valkoista puuvillalankaa. 

Taivutin ripustuskoukut rautalangasta. Muutama hiutale meni myös joulupaketteihin.

Kaverin Untamo-kissa tuijotti aivan maanisena lumihiutaletta, joka ripustettiin lamppuun. Ainakin se tykkäsi siis joululahjasta!



-Aune

Heinillä härkien kaukalon.

Olen tänä syksynä osallistunut keskiviikkoisin kokoontuvaan Neulekahvilaan. Sen lisäksi, että siellä saa hyvässä seurassa neuloa omia neuleitaan, syksyn aikana on virkattu isoäidinneliöitä jämälangoista. Lopuksi neliöistä yhdisteltiin tyynynpäällisiä, ja tyynyt lahjoitettiin Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle.  

Minä en tullut virkaanneeksi yhtään neliötä, mutta yhdistelin muiden virkkaamia yhden tyynyn verran. Valitsin murrettuja sävyjä, että sopisi hyvin yhteen.

Toiselle puolelle ei meinannut riittää sopivia neliöitä, joten virkkasin yhteen neliöön lisää kerroksia ja laitoin ison neliön keskelle. Nyt tyynyt ilahduttavat ensi- ja turvakodin asiakkaita. 

---

Yksi perhe on nyt myös meidän olohuoneessa. Nimittäin pyhä perhe. Viime jouluna laitoin blogiin edellisen jouluseimen, ja nyt tuli tämän näköinen. 

Maatuska on tällä kertaa Maria, ja kreikkalainen jumalpatsas on Joosef. Vasemmalla puolella paimen (kristallijoulupukki) tulee laumansa (triceratops, possu ja kirahvipiparimuotti) kanssa olkienkelin johdattamana ihmettelemään moista tapausta. Tietäjät eli afrikkalainen puunaamari sekä muropaketista saatu C-3PO ja R2-D2 lähestyvät oikealta lahjoineen.

Ja tapahtumien keskipisteenä on Jeesus-lapsi, jonka osaa näyttelee pääsiäismunasta saatu hevisauruslelu.



Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!



-Aune

Joulukranssi oveen.

Pyhäinpäivänä, kun poikkeuksellisesti oli hieman ylimääräistä aikaa, tuli mieleeni että jouluinen ovikoriste olisi mukava kapine.

Kaupat olivat kiinni, joten annoin itselleni haasteen: joulukranssi pitää tehdä kaapista löytyvistä materiaaleista. Mitään ei saa ostaa (eikä tietysti voinutkaan...).

Kankaita ainakin on paljon, joten ajattelin että niistä voisi saada jotain. Kokeilin kankaasta tehtyä kranssia, joka on hauskan huolettoman näköinen. Kangas, jota kokeilin, oli kuitenkin liian paksua ja liestymätöntä, joten se ei toiminut alkuunkaan.

Suunnitelma B kehkeytyi, kun silmään osui havunvihreä villalanka. Virkatahan voi mitä vain, ja lanka näytti sopivan pehmeältä kranssilangalta. (Tuli muuten juuri mieleen, että lankatupsuistahan voisi myös yhdistellä hauskan kranssin...)




Ensin tein vanhasta, jäykästä sähköjohdosta (myös löytyi askartelutarvikelaatikosta) renkaan pohjaksi. Renkaaseen virkkasin kaksinkertaisella langalla ensin kerroksen kiinteitä silmukoita.

Kiinteät silmukat piti virkata tosi tiheään, että kelta-vihreä johto ei pilkottaisi väleistä.



Sitten virkkasin pitkistä pylväistä ja ketjusilmukoista reikäkerroksen ja vielä kiinteitä yhden kerroksen.

Kaikenlaisia nauhojakin on tullut säästeltyä, joten väleihin pujoteltavasti löytyi varastoista jouluinen nauha.


Vielä joulukoristelootasta pieni olkisydän keskelle kranssia ja valmista tuli!

Nyt on vähän joulun tunnelmaa rappukäytävässäkin!


-Aune

Virkattu kesämekko

Muistellaampa kesää. Pitsinen hellemekko virkkaantui kummilapselle. Raikkaan sinistä mekkoa koristaa ruutuvirkattu kala. 

Meneväiselle tytölle on hyvä olla melko lyhyt helma.

Seuraavassa postauksessa onkin sitten helmalla kokoa vähän enemmän...

-Aune

Sukkia, pyöreitä muotoja ja kulmikkaita muotoja

Harvoin tulee neulottua mitään pilkulleen ohjeen mukaan. Yleensä sitä soveltaa, muuttaa kokoa tai pituutta, yhdistelee eri malleja, lisää juttuja tai yksinkertaistaa. Nämä Kalajoki-sukat, joiden ohje on täältä, vaikuttivat kuitenkin sen verran, no, mutkikkailta, että näin parhaaksi vain kiltisti lukea ohjetta.

Välillä on hauskaa neuloa jotain, jossa pitää kieli keskellä suuta seurata ohjetta ettei mene metsään. Näitä neuloessa ei paljon katseltu elokuvia tai keskusteltu kovin henkeviä!

Toisaalta malli oli valmiiksi jo niin hieno, etten taida keksiäkään mitään parannettavaa.





Sukat olivat joululahja, ja niin olivat myös nämä piparista tehdyt monitahokkaat. Niidenkin tekeminen oli melkoista, varsinkin kun pääsi kokoamisvaiheeseen.

Nyt tarkkana. Takarivissä vasemmalla dodekaedri (koostuu 12 viisikulmiosta) ja oikealla ikosaedri (20 kolmiosta). Eturivissä vasemmalta tetraedri (4 kolmiota), heksaedri (6 neliötä) ja oktaedri (8 kolmiota). Nämä viisi ovat ainoat mahdolliset säännölliset monitahokkaat eli Platonin kappaleet. Ihmeellistä!



Säännöllisiä monikulmioita, siis kaksiulotteisia kuvioita, sen sijaan on äärettömästi. Kun kulmien, ja samalla sivujen, määrä kasvaa (kolmio, neliö, viisikulmio, sataviisikulmio, miljoonakulmio...) lähestytäänkin ympyrää. Ei ollenkaan kulmia! Voi sentään.


Anteeksi matemaattinen harhapolku. Muodot ja geometria vain ovat käsitöiden(kin) kannalta kiinnostavia.


Mutta: saatiin kaupan päälle aasinsilta. Pyöreitä ovat tietenkin nämä lasinaluset.

Virkatut ja villalangalla kirjaillut lasin/mukinaluset menivät tuparilahjaksi. Värit valitsin saajien maun tuntien, ja karhuteema liittyy saajan sukunimeen. (Vihreässä alusessa on ketun tassu, mutta se ei liity mihinkään.)



-Aune