Patalaput ladonseinästä

Ikeasta saa paljon asioita, ja sieltä saa myös ladonseinän näköistä tukevaa puuvillakangasta. Tästä kankaasta tein kaverille päällysteen tilanjakajaan, ja ylimääräisistä paloista tein patalaput. 

Toisessa patalapussa on ihan koneella ommeltu lato, ja toinen on koottu kolmion mallisita paloista hauskaksi blokiksi. Sisustuslehdissä on joskus otsikoita, joiden mukaan "värejä on käytetty rohkeasti" tms, ja kuvissa on harmaa-valkoista sisätilaa jossa on yksi haalean violetti sohvatyyny tuomassa sitä "väriä". Niinpä laitoin näihinkin väriä tuomaan vihreät ripustuslenkit. Ensimmäisessä, oikeanpuoleisessa patalapussa ripustuslenkin kiinnitykestä tuli vähän ruttana. Toisessa koetin tehdä ripustuslenkin kiinnityksestä siistimmän. Sisällä patalapuissa on kirppikseltä ostetusta kaulaliinasta leikatut palat.


-Aune

Retkialustoja ihmisille ja koirille.

Tuliaisiksi ihmisille, joilla on kotona eläimiä kanoista possuihin, ompelin maatila-aiheisesta kankaasta istuinaluset. Kangas on tosi vanha - ehkä vanhempi kuin minä. Ennen sitä osattiin tehdä kestävää puuvillakangasta! 

Iloiseen retromaatilaidylliin yhdistinkin yllättäen maastokuosia, joka teki kokonaisuudesta vähän rouheamman. 

Alustat on kokonaan kierrätysmateriaaleista: alapuoli ulkoilutakista (kirppis), maastokangas shortseista (kirppis), sisäosa leikattu vanhasta makuualustasta ja vetoketjut otettu talteen jostain aiemmista kierrätyshankkeista. Vetoketjujen ansiosta sisäosan saa pois ja päälliset pestyä. 

Kierrätystarvikkeista tein myös Viimalle retkialustan. Edellisellä retkellä Viimalle ei ollut omaa alustaa mukana, ja se päätti oma-aloitteisesti tehtä sellaisen itse - minun fleecetakistani. Nyt tein sitten oikein kunnollisen alustan: alapuoli kirkkaanvihreästä ulkoilutakista, sisäpuoli samasta makuualustasta kuin istuinalustat ja yläpuoli fleeceliivistä. 

Alusta pääsi heti koekäyttöön juhannusretkellä. 

Ulkoilutakeista jää aina kaikenlaisia kuminauhoja ja nyörejä tähteeksi. Ompelin kuminauhanpätkästä lenkin alustan reunaan, jolloin sen saa helposti rullalle ja rinkan kyytiin. 

Rinkasta ei tullut otettua kuvaa, joten tässä poseerauskuva terassilta retken jälkeen. 

-Aune

Lahjoja ja tilkkutöitä.

Kevät on kulunut niin puuhakkaasti, ettei ole ehtinyt tänne blogiinkaan mitään kirjoittaa. Yhden tanssipuvun ompelin kevätnäytökseen, mutta siitä ei ole vielä kuvia. Tähän laitan muutaman aiemmin keväällä valmistuneen jutun. 

Viimalle tein sinisävyisistä tilkuista alustan suojaamaan uutta sohvaa. Tosin Viima ei aina ihan osu tuohon alustalle. Tässä kuitenkin karvainen poseeraus: 

Edellinen Viiman alusta olikin jo kulunut aivan puhki. Tilkkutäkki oli saman kokoinen kuin tuo uusi, koira vain on jotenkin pienempi tässä neljän vuoden takaisessa kuvassa:







Nyt pitäydyin ihan vain neliöissä.

Tikkauksessa käytinkin nyt vähän erikoisempaa pistoa, olisikohan tuo nimeltään vaikka tähkäpisto. Amerikkalainen tilkkutyökulttuuri on niin moninaista, että netistäkin löytyy vaikka minkälaisia hauskoja pistoja ohjeineen.

Pieniä lahjoja olen tehnyt muutamia kevään aikana. Kevättalvesta tutu lapsen 6-vuotissynttärilahjaksi syntyi Frozen-henkinen panta. Virkkasin kahta eri sinistä mohairlankaa valmiin ohuen muovipannan ympärille ja lisäsin isoja helmiä. 

Sinisiä sävyjä tuli myös yhdelle vähän vanhemmalle synttärisankarille. Seiskaveljeksen isoveljestä tein pikapikaa sukat. 

Tanssipuvuista siis uutta postausta myöhemmin! 

-Aune

Lisää lahjakasseja...

Lisää lahjakasseja on valmistunut, kun edellisistä on iso osa jo ostettu. 

Koristeiden tekeminen on mukavaa, sillä ne viimeistelevät ja tekevät jokaisesta kassista uniikin. Erityisesti tykkään tuosta pikkukassista, johon keksin koristelussa käyttää hyväksi sydänkankaan kuosia. Nostin esille yhden kuosissa toistuvista sydämistä valkoisilla ja kultaisilla helmillä. Tätä en melkein olisi raaskinut laittaa myyntiin! 

Muutama värikylläisempikin kassi pääsi kuvaan. 

Kangasjojot, rusetit, pienet helminauhat ja ihan vain nappirykelmät tuovat pientä juhlavuutta kasseihin. 

Mielenkiintoista on myös kokeilla eläväksi kudotun pellavapinnan yhdistämistä hieman kimaltaviin lasihelmiin. Tämä pellavaliina oli niin taidokkaasti kudottu, että sitä en kertakaikkiaan voinut jättää kirpputorille!

-Aune

Lahjakasseja ja valkoista joulun odottelua.

Ensin meinasin kirjoittaa, että "valkoisen joulun odottelua", mutta tuollahan on jo juuri sen verran lunta, että maa on valkoinen. Mukavaa!


Olen jo tehnyt joulukäsitöitä ja aloitin jo lokakuun puolella salaa korttiaskartelujakin. Useampana jouluna olen pyöritellyt mielessä ideaa kestolahjakasseista, jotka voisi aina laittaa eteenpäin seuraavalle lahjan saajalle. Hiukkasen välillä ahdistaa se lahjapaperin ja muun pakkausmateriaalin määrä, joka joka joulu menee roskiin. Kaikki eivät edes laskosta papereita talteen ja käytä seuraavana vuonna uudelleen. Meillä joskus ehkä naurettavankin pienet paperin riekaleet ja nauhanpätkät pannaan tarkasti säästöön.

Nyt rupesin tosissaan toteuttamaan projektia, ja teen näitä ihan myyntiin asti pienen määrän. Kaikki kankaat ovat kierrätettyjä vanhoja liinoja ja verhoja, omista varastoista ja kirppikseltä.


Tässä kuvassa on pari tällaista vaaleansävyistä, viini-, glögi- tai skumppapullolle mitoitettua kassia. Tein myös neliskanttisempia kasseja sekä värikkäämpiä, retrohenkisiä kasseja. Suunnitteilla on omaan käyttöön myös jättisäkki aattoiltaa varten!

Jokaiseen kassiin laitan jonkin pienen koristeen kankaasta, nauhoista, helmistä ja napeista. Tosi sieviä kasseja, joiden avulla lahjoihin saa tyyliä!

-Aune

Terassille välimerellistä turkoosia

Terassikalusteiden materiaalissa päädyimme metalliin, koska se on huoltovapaa mutta ei heppoinen kuin muovi tai teeskentelevä kuin nykyään niin yleinen polyrottinki. Mutta metallisella tuolilla takapuoli kylmettyy, kun istuu aamuteetä juomaan suurinpiirtein länteen aukeavalle parvekkeelle. Tarvitaan siis pehmusteet. Voimakkaan värisiin tuoleihin ei mikä tahansa väri-iloittelu passaa, mutta onneksi tilkkukangasvarastosta ja muutamasta uudesta kirppiskankaasta sai koottua oikein kivan yhdistelmän. 

Aiemmin vessan lattialla ollut, räsykuteista virkattu pyörylämatto sopii mainiosti jalkojen alle, niin etteivät varpaatkaan kylmety viileää betonia vasten. Täydellistä!




Mutta vielä tilkuista. Tilkkutyöt ne onkin mahtavia! Jokaisella kankaalla on tarinansa. Ylärivin vasemmanpuoleinen kangas on ollut mekko, keskimmäinen tyynyliina ja oikeanpuoleinen myös mekko. Keskirivissä vasemmalla entistä tyynynpäällistä (kuvaa zoomaamalla näkee myös hauskat täysvinot hiuslaskokset), äidin koetilkku kankaanvärjäyskurssilta sekä petroolinsininen sametti, jonka tarinaa en muista. Alarivissä pikkuliina kirppikseltä, samainen kukkamekko kuin yläkulmassa ja muistaakseni tuo oikeanpuolimmainen on ollut verho. Näin yhdeksän (tai, no kahdeksan koska kaksi on samaa...) erilaista kangasta muodostaa tyylikkään kokonaisuuden, joka on vaihtelevan eläväinen mutta samalla värimaailmaltaan vaaditun rauhallinen. Taustalla häivähtelee ruskeavalkoinen, karvainen - mikä lie?

Nyt passaa aamuteetä hörppiä ja Kalevaa lukea partsilla!

-Aune