Terassikalusteiden materiaalissa päädyimme metalliin, koska se on huoltovapaa mutta ei heppoinen kuin muovi tai teeskentelevä kuin nykyään niin yleinen polyrottinki. Mutta metallisella tuolilla takapuoli kylmettyy, kun istuu aamuteetä juomaan suurinpiirtein länteen aukeavalle parvekkeelle. Tarvitaan siis pehmusteet. Voimakkaan värisiin tuoleihin ei mikä tahansa väri-iloittelu passaa, mutta onneksi tilkkukangasvarastosta ja muutamasta uudesta kirppiskankaasta sai koottua oikein kivan yhdistelmän.
Aiemmin vessan lattialla ollut, räsykuteista virkattu pyörylämatto sopii mainiosti jalkojen alle, niin etteivät varpaatkaan kylmety viileää betonia vasten. Täydellistä!
Mutta vielä tilkuista. Tilkkutyöt ne onkin mahtavia! Jokaisella kankaalla on tarinansa. Ylärivin vasemmanpuoleinen kangas on ollut mekko, keskimmäinen tyynyliina ja oikeanpuoleinen myös mekko. Keskirivissä vasemmalla entistä tyynynpäällistä (kuvaa zoomaamalla näkee myös hauskat täysvinot hiuslaskokset), äidin koetilkku kankaanvärjäyskurssilta sekä petroolinsininen sametti, jonka tarinaa en muista. Alarivissä pikkuliina kirppikseltä, samainen kukkamekko kuin yläkulmassa ja muistaakseni tuo oikeanpuolimmainen on ollut verho. Näin yhdeksän (tai, no kahdeksan koska kaksi on samaa...) erilaista kangasta muodostaa tyylikkään kokonaisuuden, joka on vaihtelevan eläväinen mutta samalla värimaailmaltaan vaaditun rauhallinen. Taustalla häivähtelee ruskeavalkoinen, karvainen - mikä lie?
Nyt passaa aamuteetä hörppiä ja Kalevaa lukea partsilla!
-Aune
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti