Ainakin tuhat ja yksi yötä sitten Turkista ostettu hieno villamatto oli päässyt toisesta päädystä rispaantumaan aika pahasti. Kun mattoon päin vain katsoikin, purkautui pari riviä lisää.
Yllä olevassa kuvassa olen jo vähän purkanut rispaantuneita rivejä pois. (Viima myös halusi esitellä kameralle kuvauksellista päälakeaan. )
Kun ompelin punaisen leveän kanttinauhan maton päätyihin, niin siitä tuli ihan kelvollinen.
Vähän jäi mutkaiseksi tuo pääty, kun en raaskinut kauheasti purkaa matosta ylimääräistä. Olisi ehkä pitänyt ottaa vain ronskisti niin että olisi tullut tasainen reuna. Mutta kyllä siitä kuitenkin tuli ihan jees.
Tässä vielä matto koko komeudessaan:
Kun mattoa katsoo näin kokonaisena, niin ei tuo pieni mutruisuus toisessa päädyssä oikeastaan niin haittaa. (Opetus: jos jokin menee vähän sinne päin, katso vähän kauempaa, niin epämääräisyyttä ei niin huomaa.)
-Aune
