Kirjailu söi aika paljon valkoisia helmiä ja paljetteja. Paljetit ostin uutena, ja helmet sain vahnoista varastoista sekä kirppikseltä. Isoja reunahelmiä sain Glitterin oikein massiivisesta tarjouskaulakorusta (5e) ja lisäksi kirppikseltä löytyneestä helmilaukusta (oisko ollut 2e).
Tällaisia applikoitavia helmi/paljettikoristeita en ole vielä kovin paljon tehnyt, ja nyt kokeilin tällaista toteutusta. Sain helmiäishohtoista lycratrikoota jämäpaloina ja ajattelin hyödyntää sitä. Jos nimittäin pohjakangas on kiiltävää ja oikean väristä, sitä ei tarvitse peittää millilleen paljeteilla ja helmillä. Jätinkin ihan reilusti pohjakangasta näkyville monessa kukassa. Käytin kirjontakehystä ja kiinnitin lycran taustalle ohutta huopaa tuomaan ryhtiä. Näin tuli aika paksuja kukkia, mutta mielestäni se tuo kivaa kolmiuotteisuutta lopputulokseen.
Sitten vain helmeä helmen viereen ja paljettia paljetin viereen.
Kukkien lomaan ompein yksittäisistä helmistä kiehkuroita tuomaan keveyttä kokonaisuuteen. Kaiken ompelun toteutin näkymättömällä nailonlangalla. Siitä olen lukenut sellaisia huonojakin kokemuksia, että se ei ole kestävää tällaisissa helmikirjailuissa. Toistaiseksi ei ole yhtään paljettia tai helmeä pudonnut. Se selviää ajan myötä, miten lanka loppujen lopuksi kestää.
Puku ei vaadi oikeastaan koruja ollenkaan, koska pääntie on halterneck-mallinen ja käsissä on irtohihat. Helma on kauniisti kellottuva.
Itrohihat koristelin simppelisti helmirivillä. Yksityiskohtana tein sormikiinnityksenkin ohuesta kumilangasta ja pienistä helmistä. Sekin on kestänyt ainakin yhden näytöksen, vaikka vähän epäilytti!
Mekko on nyt kuivumassa pyykkitelineellä, koska se piti pestä kuvien ottamisen jäljiltä. Lycrakangas on sellaista, että jos se kastuu osittain, esimerkiksi vaikka sateen jälkeen märällä ruohikolla, siihen tulee kuivuessa rumat rannut kastuneen alueen reunoille. Piti sitten pestä koko mekko. Ei kannata kuvata pukuja märällä nurtsilla!
-Aune
