Tanssijan pelastus: silikoni!

Shakiran Te Aviso Te Anuncio -kappaleeseen tehty vauhdikas ja seksikkään dramaattinen koreografia sai lisätehoa asuista, joissa oli housut hopeamustaa discolycraa ja paita joustavaa paljettipitsiä. 

Lycrakangas, joka on materiaalina suurimmassa osassa näytösvaatteista, on liukasta, ja paidan helman pitäisi tanssiessakin pysyä housun tai hameen kauluksen alla eikä lähteä lepattelemaan. Perinteinen ratkaisu tähän on ommella paidasta body, eli joko ommella se kiinni alushousuihin tai sitten lisätä siihen erillinen haarakiila. Ja silloin pitääkin miettiä, miten se sitten puetaan päälle. Etenkin jos on näyttävämpi lantio, alakautta pukeminen voi olla hankalaa, ja muutenkin minä ja muutama muu tanssija pidimme haarakiilasysteemiä vähän epämukavana ajatuksena.





Onneksi löysin ompelutarvikekaupasta silikonipintaisen kuminauhan. Pelastus. Sitä laitoinkin sitten joka ikiseen pukuuni. Kun ompelin paidan helmaan silikonikuminauhan, se piti paidan hyvin paikallaan vaikka koreografiaan kuului ties mitä käsien nosteluja, lonkan pudotuksia ja isoja lantioympyröitä. Tässä lähikuvassa punaisen lycrapaidan helmaa. Koko asun esittelen myöhemmin.

Myös muuhun kuin paidanhelmaan silikonikuminauha oli oivallista. Myös lyhyemmän yläosan alareunaan sitä meni, samoin aiemmin esitellyn kultaisen mekon yläreunaan jämäköittämään ja pitämään mekkoa paikallaan.






Estradiasuunkin meni nauhaa kahteen paikkaan:  rintaliivien kuppien sisälle (koska pelkään aina, että tavara ei pysykään kupeissa) sekä hihakkeiden reunaan sisäpuolelle. Myös olkaimiin sitä voisi varmasti laittaa, jos ne tuppaisivat liikuskelemaan tanssiessa liikaa.

Kun seuraava näytös joskus lähestyy, tilaan valmiiksi itselleni silikonipintaista kuminauhaa koko rullan!


-Aune

Vohvelipyyhkeistä kylpytakki

Kuka muu inhoaa paksuja, raskaita froteekylpytakkeja, joiden hihat ovat aina tiellä ja vyökin on niin jäykkä ja paksu ettei se pysy kiinni?


Minulla on menossa jo toinen kietaisumekon kaavalla tehty vohvelikankainen kylpytakki. Tämä on malliltaan kapeampi kuin kylpytakit, ja hihat ovat 3/4-mittaiset ja myös kapeat. Tämä päällä voi saunan jälkeen hengailla aivan rauhassa ilman, että se alkaisi ahistaa.



Mummolan kaapista ja kirppiksiltä kokosin ensin kasan vohvelipyyhkeitä.

Värjäsin pyyhkeet Dylonin pesukonevärillä, sävyllä Jeans Blue. Tuloksena tuli erilaisia, oikein kivoja sinisen sävyjä, kun alkuperäiset kankaatkin olivat eri värisiä. Keltaisesta pyykeestä tuli odotetusti vihreä, ja säästin sen ihan pyyhkeenä.



Erityisen kaunis tuli vaaleasta pyyhkeestä, jossa oli kirjottuja sahalaitakuvioita, ja laitoinkin sen eteen helmaan, missä se näkyy parhaiten. Myös reunapitsit värjäytyivät hauskasti tummemmiksi kuin itse pyyhekankaat.

Kiinnitykseksi tein vyön, jota ei edes solmita, vaan joka pujotetaan toisen kyljen kohdalla saumassa olevasta reiästä läpi ulkopuolelle ja viedään selkäpuolelta toiselle kyljelle, missä se napitetaan kiinni.

Kaavassa olisi ollut muotolaskoksetkin, mutta ajattelin että ehkä kylpytakki saa sen verran olla väljempi ja jätin ne pois.

Tämä kylpytakki tuli todella tarpeeseen, kun edellinen samalla kaavalla tehty kului aivan puhki kyynärpäistä.







Jämäpalojakin jäi jonkin verran, ja ajattelinpa käyttää niitä hyväksi ja ommella kaupan päälle kylpytakkiin sopivan toilettipussin. Ihan hyvi idea sinänsä, mutta ehkä vähän ohuemmin olisi voinut laittaa sitä vanulevyö toppaukseksi...

Pussukasta tuli niin paksu ja kömpelö, että saattaa jäädä käyttämättä. Ehkä yritän uudestaan joskus myöhemmin. Onneksi kylpytakki onnistui paremmin!







-Aune