Estradiasun suunnittelua ja ompelua, Osa 1.

Estradiasu on pitkä projekti, mutta jos se onnistuu (ja miksei onnistuisi?) se kyllä kannattaa. Valmiit asut ovat hyvin kalliita, hyvästä saa pulittaa useamman satasen. Toisaalta vaikka ostaisi valmiin, se ei välttämättä istu varsinkaan topin osalta, ja sitä voi joutua muokkaamaan paljonkin. Itse tekemällä saa (toivottavasti) juuri sopivan, ja juuri sellaisen josta tykkää ja joka sopii omalle vartalolle. Ihaninta on tanssia asussa, joka tuntuu oikeasti omalta!



Suomeksi ei meinaa löytää ohjeita tai juttuja estradiasun tekemisestä, mutta englanniksi löysin monta tosi hyvää blogia ja ohjesivustoa. Esimerkiksi Nadya, Shushanna, Naima ja Sparkly Belly ovat olleet hyödyksi.


Värin sain valita itse, koska kaikilla tanssijoilla on kuitenkin eri väriset, ja estradiasua ei noin vain tehdä uutta joka esitykseen. Vihreä olisi ollut turvallinen valinta, koska käytän paljon vihreää ja viihdyn vihreässä. Jotenkin kuitenkin tykästyin ajatukseen violetista puvusta. Violetti tuntuu jotenkin näyttävämmältä väriltä. Ja mielessä oli nimenomaan sellainen syvä, vähän viileä violetti (ei kuitenkaan missään nimessä yhtään pastelli -yäk!), jota yhdistän hopeaan.


Pyrin toteuttamaan asun niin, että voin käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyä materiaalia. Vyö ja toppi käytännössä peitetään kokonaan paljeteilla ja helmillä, joten niitä kuluu tosi paljon. Kiertelen kirpputoreja ja kaivelen omia koruaskartelulaatikoitani etsien kaikenlaista violettia ja hopeista.


Hame


Hamekangastakin jonkun verran katselin kirpputoreilta, mutta kun mikään ei oikein liipannut edes läheltä, päätin ostaa kankaan uutena. Hameeseen tilasin Kangaskapinasta violettia Georgette-kangasta, joka on kuin paksuhkoa sifonkia. Hame voisi olla ohuempaakin, mutta en halunnut liian läpinäkyvää. Paksummasta riittää yksi kerros, kun ohuesta sifongista pitäisi melkein tehdä kaksikerroksinen.

Netistä kun tilaa, on aina pieni jännitys, koska joskus kuva voi vääristää värisävyjä. Tämä kangas onneksi on juuri sellainen ihana viileä violetti, joka on ollut mielessä. Kankaaseen meni postikuluineen n. 30 euroa.

Hameen voisi tehdä joko suorana tai kellona. Helman on kummassakin tapauksessa hyvä olla melko runsas, ja ajattelin että kello toimii paremmin tällaisessa vähän paksummassa kankaassa.

Hameen pituutta sovittaessani tein kardinaalimokan, ja leikkasin vähän liikaa. Voi että kun potutti. Hame voisi kyllä olla myös sellainen nilkkapituinen, mutta koska olen itse melko lyhyt (158 cm), on parempi että hame on pitkä. Onneksi kangasta riitti, ja ompelin hätäratkaisuna vyötärölle 10 cm leveän kaarrokkeen, johon tein kujan kuminauhalle. Hame pelastettu. Ja jatkossa olen varovaisempi.

Koska kangas kuultaa vain vähän läpi, jätän siihen halkion toisen jalan kohdalle.



-Aune

Tanssikankaita ja pääsiäispuuhaa

Tanssipukuja. Siinä lyhyesti viime kuukausien käsityöt (ja myös tulevien kuukausien). 

Erilaisia kimaltavia lycrakankaita, joiden kanssa olen pikkuhiljaa tullut sinuiksi. Ompelukonekin piti huoltaa välissä, kun se tuntui olevan isojen hameiden jälkeen täynnä pölyä ja likaa. Nyt se pelittääkin paremmin. 

Ongelmiakin on ollut: kaksoisneulan kanssa ompelu sujuu joskus erittäin hyvin, joskus taas ompeleiden väliin jää mutru vaikka mitä tekisi. En ole löytänyt ompelukoneestani keinoa, jolla alalangan kireyttä voisi säätää. Sellaista niksiä kokeilin, että laitoin kankaan nurjalle puolelle suikaleen talouspaperia ja ompelin sen läpi. Se toimi kyllä, ja ompeleesta tuli paljon tasaisempi, mutta talouspaperia on vähän hankala repiä pois niin ettei ohut kangas kärsi. 

Olohuoneen lattia on ajoittain leikkuukäytössä. Tässä on punaisen pallokuvioisen lycrakankaan vuoro, ja tein nämä housut ilman sivusaumoja. Leikkasin lahkeet yhtenä palana niin, että asettelin kaavat kuvan mukaisesti kankaalle ja mittailin sopivan lahkeen leveyden. Kangas ei ole suosikkini, mutta pikku hiljaa alan tähänkin tottua.

Pääsiäsjuttuja olen tehnyt sen verran, että pyöräytin pajunoksista pienen, siron kranssin ulko-oveen. Kransseissa tykkään yksinkertaisista ja pelkistetyistä, ja tässäkin on vain vihreään paperinaruun pujoteltuja keltaisia lasihelmiä koristeena. 

Viime pääsiäisen aikaan kokeilin jotain vähän kunnianhimoisempaa: etikalla syövyttämällä koristeltuja munankuoria. Menetelmä on tosi mielenkiintoinen, ja siitä voi lukea esimerkiksi täältä. Englanniksi löytyy vaikka kuinka paljon toinen toistaan hienompia pitsisiä munankuoria, kun kirjoittaa hakukoneeseen esimerkiksi etching eggshells.  

Menetelmä on myös tosi vaikea: munankuori hajosi aina jossain vaiheessa. Ehkä joskus kokeilen ruskeilla munilla siten, että en syövytä kuorta läpi asti. Silloin kuori ei ehkä rikkoonnu niin herkästi...

Hyvää pääsiäistä!


-Aune