Seuraavaksi ompelin päällysteet vanhasta pussilakanasta. Ajattelin, että osathan on sitten helppoa ommella yhteen kun niissä on kangas päällä. No, vanha pussilakana oli poistettu käytöstä siksi kun se alkoi jo repeillä haperuuttaan. Niinpä se repeili myös, kun yritin ommella sitä. Ompelu superlonin läpi ei myöskään ollut oikein hyvä idea.
Löysytin sitten hieman kukkaronnyörejä ja ostin kirpputorilta palan oikein paksua puuvillakangasta. Taisi maksaa 1,50 e.
Sitten alkoikin ompelu sujua jo paljon paremmin, ja peti alkoin jo näyttää lupaavalta.
Koiranpedissä, jossa ei ole irrotettavaa päällistä, ei ole kuitenkaan mitään järkeä, joten törsäsin toistamiseen: kaksi miesten neuletta, 50 senttiä/kappale.
Toisesta paidasta tuli pohjakappaleeseen päällinen ja toinen riitti juuri sopivasti reunakappaleeseen. Saan nähdä, milloin ompelen vetoketjun tai tarranauhan, joille jätin aukon alas taakse.
Kaikesta päätellen peti on mieleinen.
P.s. Tulossa on vielä yksi ompelutyö, joka liittyy koiraan. Sitten lupaan, että tulee koiravapaita postauksia.
Hieno peti tuli kierrätysaineksista, ja Viima tuntuu tykkäävän uudesta makuusijastaan. Hauskaa, että kerroit noista työvaiheista. P.S. Minulla ei ole mitään koirajuttuja vastaan, joten antaa tulla vaan.
VastaaPoista