Kultamekko ja viime hetken panikki

Tuliseen tunnelmointitanssiin tehtiin asukokonaisuus, jossa on kultaista ja oranssia. Väriyhdistelmä oli mielestäni onnistunut. 

Kultakangasta etsittiin kissojen ja koirien kanssa, ja lopulta löydettiin netistä ihan hyvä mutta aika kallis lycra. Vaikka hinta kirpaisi, sai tästä kauniin asun, jota toivottavasti voi käyttää vielä joskus. 

Oranssi kevyt kangas oli vielä vaikeampi löytää, eikä täydellistä oikein löytynytkään. Ihanteellinen kangas olisi ollut vähän raskaampi ja hyvin laskeutuva, mutta jouduimme tyytymään ohuehkoon sifonkiin. Viimeisellä viikolla enne näytöstä, kun olisi ollut vähän muutakin puuhaa, piti sitten ommella kultaista paljettinauhaa huivin reunaan käsin. Paljettinauha antaa vähän raskaamman tunnun huiville ja tekee siitä helpommin käsiteltävän tanssiessa.





Toinen viime hetkien paniikin aiheuttaja oli mekkoon tarvittavat koristeet. Hyvät niistä tuli ja olen tyytyväinen, mutta kaksi päivää ennen näytöstä ompelin niitä jo aivan silmät ristissä ja hartiat jumissa.

Osa oransseista helmistä on vanhoja varastoja, osa piti ostaa ihan kaupasta, kun en ehtinyt enää siihen hätään kunnolla kirppiksille.

Täytyy sanoa, että kun kaksi viikkoa ennen näytöstä kuulin, että vielä näin paljon onkin käsin ommeltavaa, oli aika lähellä etten luovuttanut tämän tanssin suhteen. Estradiasukin oli vielä kesken, ja tiesin että yhtäkään vapaapäivää ei voi ottaa ennen näytöstä. Seuraavassa näytöksessä pitää pitää huoli, ettei ota liian montaa pukua ommeltavaksi. 

-Aune

Estradiasu osa 6. Valmis!

Näytös on pidetty ja hyvin meni. Ja estradiasusta tuli hyvä. Oikeasti hyvä. 

Hihat:

Takaa:

Mikähän idea se oli tehdä lantiolle sellaiset helmihapsut jotka menevät tanssiessa aivan solmuun? Toisaalta sehän kertoo vain hyvästä tanssin meinigistä...

Kirjoitan myöhemmin vielä selostusta itse tekovaiheista ja mitä siitä opin.


-Aune

Estradiasu, osa 5. Viimeistelyä ja helmihapsuja.

Puolitoista viikkoa vielä näytökseen, ja estradiasu on viimeistelyä vaille valmis. Enää puuttuu pieni alue paljetteja vyön takaosasta, olkainten koristelu sekä tietenkin helmistä tehdyt hapsut joita tulee roikkumaan sekä yläosan että vyön alareunasta runsaasti. Hapsut korostavat hienosti monia liikkeitä kuten piruetteja, twistejä, pudotuksia ja värinöitä. 

Tässä on pöydälle levitettynä lähes valmiit vyö ja yläosa sekä noin viittätöista sorttia pieniä helmiä. Selkeintä tietenkin olisi jos olisi vain yhtä sorttia, mutta suurin osa näistäkin on vahnoista (omista ja kavereiden) varastoista tai sitten purettu kirppikseltä ostetuista koruista ja helmikoristeisista vaatteista. Violetteja ja kirkkaita, muutamia sinisiä on mukana. 

Koruissa olen yrittänyt päästä mahdollisimman halvalla. Toiseen tanssiin tarvitaan kultainen näyttävä koru, ja kirppiksellä osui silmään kultaiset roikkuvat korvikset 50 sentillä.

Vaihdoin kirkkaan timantin oranssiin mekon värien mukaan ja muokkasin toisesta korviksesta kaulakorun. Halvalla taas pääsin!

-Aune

Estradiasu, osa 4. Lisää paljetteja. (ja agilitypainojen korjausta)

Estradiasu etenee hitaasti mutta varmasti.  Paljetteja sain lisää ison määrään eurolla, kun joku möi kirppiksellä violetin paljettikoristeisen topin. Nyt alkaa olla varmaankin kaikkea riittävästi. 

Yläosakin on jo näin pitkällä. Muuten aika helppoa ommeltavaa, mutta kaaritukien kohdalla on vaikeampaa, kun ei saa neulaa liivistä kunnolla läpi.

Paljetitonta pinta-alaa on enää aika vähän, vyön takaosassa eniten. Sen jälkeen reunustukset, yläosan olkaimet sekä roikkuvat koristeen ja sitten on valmista. Kolme viikkoa näytökseen, uskon että ehdin, vaikka hetkellisiä paniikin tunteita on välillä tullutkin...

Itse asiassa otin tähän väliin pienen ylimääräisen projektinkin. Agilityseuramme treenihallilla on paljon hiekkapainoja, jotka ovat ratkeilleet vähän sieltä ja täältä. Ehdotin yhdistyksen johtokunnalle, että suorittaisin talkoovelvoitteeni korjaamalla säkkejä, ja sieltä tuli myöntävä vastaus.

Työläin vaihe on oikeastaan jäljellä olevan hiekan tyhjennys säkeistä ja sitten säkkien huuhtelu ja kuivattelu. Varsinainen ompelu on pikkujuttu. Numeron 90 nahkaneula ja paksu ompelulanka tekevät tehtävänsä. Välillä pitää käyttää käsipyörää, kun on paksuja kohtia, mutta hyvin on kone suoriutunut tähän asti :)

Kahdeksan säkkiä sain korjattua, ja kyllä siihen koko päivä meni. Raskaaksi meinasi käytä paksun kankaan ompelu käsipyörällä, ja vaikeaa oli myös pitää ompelukone puhtaana hiekasta. Parastahan näitä olisi ommella jollain suutarin ompelukoneella, mutta kyllä näihin tavallisella kotikoneellakin sai varmaan vähän lisää käyttöikää. Toivottavasti saumat nyt kestävät, ja toivottavasti ompelukone ei mennyt tukkoon!

-Aune

Estradiasu, osa 3. Kierrätettyä kimallusta.

Tanssipukujen ompelussa alan olla voiton puolella. Ompelukone on nyt vähäksi aikaa nostettu tauolle, ja viikon verran olen ollut tositoimissa estradiasun kanssa. Odotin, että paljettien ja helmien ompelu vyöhön olisi tylsähköä nyhräämistä, mutta itse asiassa se on aika mukavaa puuhaa! 

Tosi paljon paljetteja, helmiä ja ommeltavia strasseja olen löytänyt kirppiksiltä, ja säästöä on tullut. Uutena olen ostanut tähän mennessä vain violettia paljettinauhaa (10 metriä, katsotaan riittääkö...) ja Ebaysta violetteja pisaranmuotoisia ommeltavia strasseja (100 kpl, 3,50 euroa - edullista, mutta väri olisi saanut olla hieman voimakkaampi.)  

Kirppiksiltä ja kavereiden helmivarastoista olenkin saanut sitten vaikka mitä. Kahdella eurolla ostin kirppikseltä parhaat päivänsä nähneen hopeisen paljettivyön. Paljettien purkaminen kävi aika helposti ja nopeasti, kun paljetit olivat nauhoina kiinni vyössä. 

Ommeltavia strasseja sain ison kasan kirppikseltä eurolla löytämästäni bilemekosta. Mekon kangaskin ehkä päätyy uusiokäyttöön. 

Viidelläkymmenellä sentillä oli puolestaan palanen sinistä paljettikangasta (joku oli varmaankin lyhentänyt mekkoa tai hametta ja tähteeksi oli jäänyt puolen metrin palanen kangasta - hyvä kun ei heittänyt pois!) Päävärit puvussa ovat violetti ja hopea, mutta sinistä laitan korostusväriksi kuvioihin. Laskin, että sinistä paljettinauhaa tulee kankaasta noin 10 metriä, ja lisäksi ohuempaa glitternauhaa saman verran. 

Ja sitten se itse vyö. Tältä näyttää vyön pohja levitettynä. Terävä kulma tulee siis eteen, ja pyöreä reuna taakse.

Ja tällaisessa vaiheessa on ompelu.

Nyt näyttää, että ei tule kiire ja paniikki ennen näytöstä. Katsotaan sitten, ompelenko näytöspäivän aamuna vielä viimeisiä paljetteja pukuun!


-Aune

Estradiasun suunnittelua ja ompelua, osa 2.

Olen nyt pitkin kevättä ja kesää haalinut paljetteja, strasseja ja helmiä. Kirpputoreilta, kavereilta ja uutena. Välillä tuntui, että estradiasu ei ikinä valmistu, kun en pääse edes aloittamaan koristelua. 

Nyt olen päässyt aloittamaan paljettien ompelun, ja kahden päivän puurtamisen tuloksena on jo vyön etupuolella runsaasti kimallusta. Tein viisaasti, kun ostin paljettinauhaa, sillä se on melko joutuisaa ommella pinnaksi kankaaseen. Jonkun verran aion tehdä myös yksittäin ommeltavien helmien ja paljettien avulla toisenlaista pintaa, mutta kuppipaljettien kanssa toimii hyvin tällainen tasainenkin. 

Seuraavaksi pitää lisätä hopeaa noille tyhjille alueille. Nyt tuntuu, että kyllä tämä joskus valmistuukin. Montaa päivää peräkkäin vain ei kannata tehdä vain tätä, koska lihakset tulevat kipeiksi käsin ompelusta. 

Näillä kesäkeleillä toisaalta ehtii hyvin ommella paljetteja, ei tuolla ulkona hirveästi viihdy koirakaan...

-Aune

Mekko kummilapselle

Keväällä kummilapsen perheen luona käydessämme ajattelin, että kerrankin en vie mitään itse ommeltua vaatetta, kun varmaan lapset jo niihin ovat kyllästyneetkin. Kesken yhteisen metsäretken kuitenkin kummityttö kysyi: "Milloin sinä taas ompelet minulle jonkun vaatteen?" 

Kyselin vähän että millaiselle olisi tarvetta. Toiveena oli mekko, jossa: 

1. on lyhyet hihat 

2. on pinkkiä 

3. saa olla kimallettakin 

4. helma heilahtaa hienosti kun tanssii

5. on tasku (tämä taisi olla isoveljen lisäys...)

Ja vaikka aina ajattelen, että en enää ala tehdä vaatteita lapsille kun koko on aina niin vaikea kysymys, niin kuitenkin taas aloin tekemään. Ja taas kerran tuskailin, että tuliko tästä nyt liian iso, vaikka lapsen äidiltä kysyin, minkä kokoisia vaatteita tyttö käyttää ja valitsin kaavan vielä alakanttiin. 

Mieluinen mekosta ainakin tuli, eikä ainakaan hirmu paljon liian iso. Kangas on kangaskaupan palalaarista löytynyt mukavan tuntuinen ja hyvin laskeutuva Nanson trikoo. Kivan joustavan rimpsunauhan löysin helmaan ja taskun suuhun koristeeksi. Nauha jopa kimaltaa ihan vähän! 

Heti poti testata, heilahtaako helma hienosti tanssiessa. Ja heilahtaahan se! 

Tämä oli tällainen pieni väliprojekti, jonka jälkeen taas voin palata tanssipukuihin.



-Aune