Kesällä kun vaatetus kevenee, niin aina ei ole koiran kanssa ulkoillessa vaatteissa isoja taskuja. Ja nameja pitää olle mukana, ainakin jos Viimalta kysytään. Koiratarvikekaupoista saa monenlaisia hienoja pussukoita, jotka kiinnitetään useimmiten klipsillä tai lenkillä vyölle.
Ideaan tähän pussiin, jossa on vyö mukana, sain tarpeettomasta, vähän liian pienestä farkkuhameesta. Sopivan rento namipussi vöineen syntyi, kun leikkasin vain takataskun ja vyötärökaitaleen irti hameesta. Vyötärökaitaletta jatkoin pätkällä farkkukangasta, johon liitin vielä kuminauhaa joustavuuden lisäämiseksi.
Jos olisi juuri sopivan mittainen vyötärökaitale jo valmiiksi, tämä olisi vielä helpompi. Ja jälkeenpäin ajattelin, että taskuakaan ei olisi tarvinnut leikata irti ja sitten ommella taas kiinni vyöhön, senhän olisi voinut jättää vain kiinni vyöhön. Silloin tämä olisi ollut todellinen no-sew -käsityö!
Farkkutaskuun lisäsin vuorin ulkoilukankaasta, niin ei sotkeennu nameista. Tällainen tasku on tosi helppo ja kätevä laittaa vyötärölle lähtiessä. Tätä voi käyttää vaikka kesämekon kanssa, kunhan tässä kesämekkokelit alkavat. En huolitellut leikattuja reunoja, joten ne vähän rispaantuvat, mutta sehän sopii rentoon tyyliin.
Viima hoksasi heti, mistä on kyse. (No, onhan sillä kuono!)
Kuvauspalkkaa:
***
Nämä kynsikkäät, joilla voi vaikka soittaa maniskaa koleassa säässä, puolestaan valmistuivat jo syksyllä neulekahvilassa. Ne on neulottu Novita Otava-langasta, joka on osaksi kierrätysvillaa.
Raidallisten käsineiden neulominen samankokoisiksi on helppoa, kun voi vain laskea raidoista, milloin pitää aloittaa sormet.
Paitsi, jos katsoo vain, että vihreän jälkeen alkaa sormet, eikä tule laskeneeksi, monennenko vihreän jälkeen.
Ensin nimittäin tuli toisesta lyhyenläntä hansikas...
Kyllä potutti purkaa valmiit sormet liian lyhyeksi jääneestä kynsikkäästä, mutta tuli niistä sitten lopulta valmiit.
Nyt voi kiikaroida lintuja viileälläkin säällä.
-Aune
